Leevi on vuonna 2006 Saksassa kuoriutunut uros kilpikonna. Leevi on kreikanmaakilpikonna eli testudo hermanni boettgeri.
Löysin Leevin ilmoituksen herppi.net sivulta ja rakastuin konnaan heti. Leeviltä löytyy myös paperit, kuten pitäisi löytyä kaikilta kilpikonnilta ,jotka ovat syntynet 2010 ja sen jälkeen .
Leevi on ostettu eläinkaupasta ja eläinkaupan ohjeiden mukaan häntä on hoidettu, eli ei ole horrostanut koskaan eikä ole saanut erillistä kalsium lisää. Leeviltä on myös puuttunut uv-valo n. 4 vuotta, mikä onkin aiheuttanut kilven epämuodostumaa sekä vitamiinien imeytymishäiriöitä, tämä näkyy Leevissä turvotuksena. Toki myös liian nopea kasvukin on osa syyllinen, mutta onneksi kilpikonna on vielä nuori ja on mahdollista puuttua näihin asioihin, oikella hoidolla sekä olosuhteiden muutoksella. Koiras konnaksi Leevi on hyvän kokoinen, kokoa häneltä löytyy 17 cm ja 1125 g. Kreikankilpikonna urokset jäävät n. 20 cm pituisiksi ja naaraat n.27 cm pituisiksi. Vaihteluita koossa löytyy.
Leevi tulee perheestä, jossa omistaja lähtee opiskelemaan ja aikaa konnalle ei enää ole. Kilpikonna on ollut rakastavassa perheessä.
KREIKANKILPIKONNA Testudo hermanni
Kreikankilpikonna kuuluu maakilpikonnien (Testudinidae) heimoon. Laji jakautuu tällä hetkellä kahteen alalajiin: T.h.boettgeri ja T.h.hermanni, joskin Välimeren seudun Testudo-lajien taksonomiassa on vielä paljon tutkimista, ja todennäköisesti muutoksia on luvassa lähivuosina.
T.h.hermanni -alalajin koiraat ovat pituudeltaan yleensä 12-13 cm (maks. vajaat 17 cm), naaraat keskimäärin 15,5 cm (maks. 19 cm) SVL. Pohjavärinä on kullankeltainen ja tummat kuviot erottuvat selkeästi.
T.h.boettgeri-alalajin koiraat ovat pituudeltaan yleensä 18-20 cm, naaraat maks. 26,5 cm SVL. Pohjavärinä on vihertävänkeltainen ja kuviointi on epämääräistä ja heikkoa.
Molemmilla alalajeilla kilpi on matala ja leveä; vatsakilpi on kiinteä ja jäykkä. Hännän päässä on sarveispiikki, eikä reisissä ole tuberkkeleita. Etujaloissa on yleensä viisi kynttä (eräällä bulgarialaisellaT.h.boettgeri-populaatiolla vain neljä).
Luonnossa kreikankilpikonnia asustaa Etelä-Euroopassa (T.h.hermanni: Espanja, Ranska, Italia, Baleaarit; T.h.boettgeri: Balkan, Bulgaria, Romania, Jugoslavia, Albania, Kreikka, Turkki, Korfu, Sisilia, Sardinia). Terraarioksi rakennetaan tilava, kuiva ja päältä kokonaan avoin tai verkotettu maaterraario, mielummin useamman neliömetrin suuruinen (vähintään 2 m2 aikuiselle konnalle). Terraariossa on oltava mahdollisuus päästä huoneenlämpöön sekä lämmittelypaikka, jonka lämpötila on 35-40 astetta. Konna tarvitsee kaivelupaikan eli laatikon, jossa on esimerkiksi turvetta. UV-valaistus on tärkeä. Aseta konnasi ulottuville vesikuppi, joka on niin iso, että konna mahtuu siihen kokonaan ja siihen vettä niin paljon, että pinta ylettyy konnan ylä- ja alakilven reunakohtaan. Talvella konnalle pidetään talvilepo, mieluiten jääkaappilämpötilassa mutta vähintäänkin sammuttamalla terraarion lämmitys pariksi kuukaudeksi.
Noin 80% ruoasta on oltava vihreitä kasviksia, mahdollisimman monipuolisesti eri lajeja, esim. seuraavia: apilaa, endiiviä, fenkolia, heinää, juurevarsia, jäävuorisalaattia, kultapiiskua, kuivia lehtiä, leskenlehden lehtiä, limoviikunan lehtiä, maksaruohokasveja, nauriinvarsia, parsankukintoja, persiljaa, vesiheinää, pujoa, ratamoita, ruohoa ja voikukan lehtiä. Noin 20% ruoasta on rehevämpiä kasviksia ja vihanneksia, kuten vaikkapa syötäviä kukkia (voikukkaa, kehäkukkaa jne), kukkakaalia, porkkanaa, tomaattia, kurkkua ja kurpitsaa. Hedelmiä ja marjoja kannattaa tarjota vain todella harvoin herkkupalana (tai jättää ne kokonaan pois ruokavaliosta), sillä se sisältävät liikaa sokeria. Anna konnallesi joka aterialla paljon kuituja sisältäviä tuotteita (esim. heinää). Silppua ruoat sekoitukseksi, jottei konnasi voi valikoida vain herkkuja päältä vaan saa pakostakin ravintopitoista sapuskaa. Älä silti soseuta ruokaa, jotta konnasi saisi kovempaakin pureskeltavaa.
Lisää ruokasilppuun kalsiumia ja vitamiinivalmistetta (esim. Nutrobal). Lajille ei saa syöttää lainkaan avokadoa, banaania, bataattia, herneitä ym. palkokasveja, juustoa, kalaa, kananmunaa, kissan- tai koiranruokaa, lihaa, leipää, maitoa, perunaa, papuja tai puuroa! Kreikankilpikonna kuuluu CITES-sopimuksen B-liitteen lajeihin. Ostaessasi konnaa varmistu sen alkuperästä, ettet tulisi tukeneeksi kilpikonnien salakauppaa ja niiden pyytämistä luonnosta. Varmin ostos on terraario-oloissa Suomessa tai Euroopassa kasvatettu konna.
Lisätietoja kilpikonnista ja muista matelijoista sekä sammakkoeläimistä:
Suomen Herpetologinen Yhdistys
PL 1272, 00101 Helsinki
www.herpetomania.fi
jäsenliittymiset: www.herpetomania.fi tai jasensihteeri@herpetomania.fi
kopioitu sivulta : http://www.herpetomania.fi/marikan_herppisivut/kreikankilpikonna.html
Löysin Leevin ilmoituksen herppi.net sivulta ja rakastuin konnaan heti. Leeviltä löytyy myös paperit, kuten pitäisi löytyä kaikilta kilpikonnilta ,jotka ovat syntynet 2010 ja sen jälkeen .
Leevi on ostettu eläinkaupasta ja eläinkaupan ohjeiden mukaan häntä on hoidettu, eli ei ole horrostanut koskaan eikä ole saanut erillistä kalsium lisää. Leeviltä on myös puuttunut uv-valo n. 4 vuotta, mikä onkin aiheuttanut kilven epämuodostumaa sekä vitamiinien imeytymishäiriöitä, tämä näkyy Leevissä turvotuksena. Toki myös liian nopea kasvukin on osa syyllinen, mutta onneksi kilpikonna on vielä nuori ja on mahdollista puuttua näihin asioihin, oikella hoidolla sekä olosuhteiden muutoksella. Koiras konnaksi Leevi on hyvän kokoinen, kokoa häneltä löytyy 17 cm ja 1125 g. Kreikankilpikonna urokset jäävät n. 20 cm pituisiksi ja naaraat n.27 cm pituisiksi. Vaihteluita koossa löytyy.
Leevi tulee perheestä, jossa omistaja lähtee opiskelemaan ja aikaa konnalle ei enää ole. Kilpikonna on ollut rakastavassa perheessä.
Tässä vielä Leevin profiilia.
Leevin kilpi kiiltää, mikä kielii liian nopeasta kasvusta eli kreatiini kerros kilvessä on aika paksu, mikä tekee kilvestä heikomman kuin luonnossa kasvaneilla konnilla.
Pyramidikasvua on havaittavissa. Koska Leevi on vielä kasvavassa iässä, on mahdollista että pyramidit hieman madaltuvat, mutta tuskin koskaan häviävät kokonaan.
Leevin likainen massu.
Kreikankilpikonna kuuluu maakilpikonnien (Testudinidae) heimoon. Laji jakautuu tällä hetkellä kahteen alalajiin: T.h.boettgeri ja T.h.hermanni, joskin Välimeren seudun Testudo-lajien taksonomiassa on vielä paljon tutkimista, ja todennäköisesti muutoksia on luvassa lähivuosina.
T.h.hermanni -alalajin koiraat ovat pituudeltaan yleensä 12-13 cm (maks. vajaat 17 cm), naaraat keskimäärin 15,5 cm (maks. 19 cm) SVL. Pohjavärinä on kullankeltainen ja tummat kuviot erottuvat selkeästi.
T.h.boettgeri-alalajin koiraat ovat pituudeltaan yleensä 18-20 cm, naaraat maks. 26,5 cm SVL. Pohjavärinä on vihertävänkeltainen ja kuviointi on epämääräistä ja heikkoa.
Molemmilla alalajeilla kilpi on matala ja leveä; vatsakilpi on kiinteä ja jäykkä. Hännän päässä on sarveispiikki, eikä reisissä ole tuberkkeleita. Etujaloissa on yleensä viisi kynttä (eräällä bulgarialaisellaT.h.boettgeri-populaatiolla vain neljä).
Luonnossa kreikankilpikonnia asustaa Etelä-Euroopassa (T.h.hermanni: Espanja, Ranska, Italia, Baleaarit; T.h.boettgeri: Balkan, Bulgaria, Romania, Jugoslavia, Albania, Kreikka, Turkki, Korfu, Sisilia, Sardinia). Terraarioksi rakennetaan tilava, kuiva ja päältä kokonaan avoin tai verkotettu maaterraario, mielummin useamman neliömetrin suuruinen (vähintään 2 m2 aikuiselle konnalle). Terraariossa on oltava mahdollisuus päästä huoneenlämpöön sekä lämmittelypaikka, jonka lämpötila on 35-40 astetta. Konna tarvitsee kaivelupaikan eli laatikon, jossa on esimerkiksi turvetta. UV-valaistus on tärkeä. Aseta konnasi ulottuville vesikuppi, joka on niin iso, että konna mahtuu siihen kokonaan ja siihen vettä niin paljon, että pinta ylettyy konnan ylä- ja alakilven reunakohtaan. Talvella konnalle pidetään talvilepo, mieluiten jääkaappilämpötilassa mutta vähintäänkin sammuttamalla terraarion lämmitys pariksi kuukaudeksi.
Noin 80% ruoasta on oltava vihreitä kasviksia, mahdollisimman monipuolisesti eri lajeja, esim. seuraavia: apilaa, endiiviä, fenkolia, heinää, juurevarsia, jäävuorisalaattia, kultapiiskua, kuivia lehtiä, leskenlehden lehtiä, limoviikunan lehtiä, maksaruohokasveja, nauriinvarsia, parsankukintoja, persiljaa, vesiheinää, pujoa, ratamoita, ruohoa ja voikukan lehtiä. Noin 20% ruoasta on rehevämpiä kasviksia ja vihanneksia, kuten vaikkapa syötäviä kukkia (voikukkaa, kehäkukkaa jne), kukkakaalia, porkkanaa, tomaattia, kurkkua ja kurpitsaa. Hedelmiä ja marjoja kannattaa tarjota vain todella harvoin herkkupalana (tai jättää ne kokonaan pois ruokavaliosta), sillä se sisältävät liikaa sokeria. Anna konnallesi joka aterialla paljon kuituja sisältäviä tuotteita (esim. heinää). Silppua ruoat sekoitukseksi, jottei konnasi voi valikoida vain herkkuja päältä vaan saa pakostakin ravintopitoista sapuskaa. Älä silti soseuta ruokaa, jotta konnasi saisi kovempaakin pureskeltavaa.
Lisää ruokasilppuun kalsiumia ja vitamiinivalmistetta (esim. Nutrobal). Lajille ei saa syöttää lainkaan avokadoa, banaania, bataattia, herneitä ym. palkokasveja, juustoa, kalaa, kananmunaa, kissan- tai koiranruokaa, lihaa, leipää, maitoa, perunaa, papuja tai puuroa! Kreikankilpikonna kuuluu CITES-sopimuksen B-liitteen lajeihin. Ostaessasi konnaa varmistu sen alkuperästä, ettet tulisi tukeneeksi kilpikonnien salakauppaa ja niiden pyytämistä luonnosta. Varmin ostos on terraario-oloissa Suomessa tai Euroopassa kasvatettu konna.
Lisätietoja kilpikonnista ja muista matelijoista sekä sammakkoeläimistä:
Suomen Herpetologinen Yhdistys
PL 1272, 00101 Helsinki
www.herpetomania.fi
jäsenliittymiset: www.herpetomania.fi tai jasensihteeri@herpetomania.fi
kopioitu sivulta : http://www.herpetomania.fi/marikan_herppisivut/kreikankilpikonna.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti