Vihtorin ja Klaaran tarina

Joskus eteen tulee tilanne, ettei rakasta lemmikkiä voi enää syystä tai toisesta pitää. Tällöin lemmikille on löydettävä uusi koti.

Sain 20.9. puhelimeeni viestin, olisiko minun mahdollista ottaa kaksi nelivarvas tyttöä tänne meille. Siinä hetken tuumailtuani vastasin viestiin, tyttöjen olevan tervetulleita meille.

Siinä omistajan kanssa pika puhelu ja eipä siinä kauan mennytkään, kun illan pimeinä tunteina tytöt olivatkin jo meillä.

Tyttöjä siinä tutkaillessa huomasinkin Vihtorin saksipurennan ja Klaaran reippaasti ylikasvaneen nokan. Myös kilvet olivat kuluneet erittäin pyöreiksi ja Klaaralla näkyikin tuo kuluma punaisina läikkinä kilvessä. Punaiset läikät tarkoittavat sitä, että verenkierto on vilkasta juuri näillä kohdilla, joissa kilpi on ns. ohuempaa ( punaisia kohtia voi olla myös ihan kunnon alustallakin kasvaneilla konnilla ja näitä on havaittavissa esim . horroksesta herättyä ). Kilpien raju kuluminen on johtunut huonosta alusesta, tytöillä se on ollut hiekka. Pientä pyramidikasvua myös havaittavissa . Tytöt eivät ole myöskään horrostaneet, joten he tulivat oivaan aikaan aloittamaan paastoa ja siitä ensimmäistä horrostaan.

Ensimmäisenä Vihtori ( Pahoittelen kuvien huonolaatuisuutta )

Ja Klaara

Horrokseen ei laiteta sairaita tai esim. liian laihoja konnia. Tytöillä ei tätä vaaraa ole, sillä molemmat ovat hyvä kuntoisia ja painoisia. Vihtori mittautti lukemat 1252 g 18 cm ja Klaara 909 g 16 cm . Kummatkin ovat ihanne painossaan. Jopa hieman pullukoitakin.

Omistajan kanssa juteltuani selvisi, että he olivat kilpikonnien kolmannet omistajat. Kilpikonnat ovat lemmikkeinä yleisiä, jotka vaihtelevat kotia, juuri senkin takia, että ovat niin pitkäikäisiä. Tämä on valitettavaa, mutta mielummin uusi koti kuin se, että kilpikonna " unohtuu " tai elämäntilanne muuttuu niin radikaalisti, ettei kilpikonnalle yksinkertaisesti riitä aika.

Omistajan lähdettyä pesin tytöt ja oli aika aloittaa leikkaamaan ja muotoilemaan heidän nokat. Aloitin Vihtorista, jolla oli tuo saksipurenta. Konna pyyhkeeseen ja eikun leikkaamaan. Vihtori antoi hienosti leikata nokan vaikka pienoinen hätäpissikin pääsi tulemaa.

Seuraavana oli vuorossa Klaara. Hyvin pitkää nokkaa leikattaessa on oltava varovainen, ettei nokka pääse lohkeamaan niin, että tulee verta. Kannattaa leikata ensin ihan vähän. Klaaran nokka oli hyvin paksu ja huomasin ettei tyttö hirveästi pitänyt toimenpiteestä. Hienosti kuitenkin saatiin nokka leikattua eikä tullut halkeamia.

Miltäs näyttää ?

Tytöt pääsivät sitten illalla viileään nukkumaan pyyhkeen sekaan ja aamulla sitten tutustumaan uuteen ympäristöön.

Urhon tarina

Urho eli kotoisammin Urkki oli ihan ensimmäinen marsuni. Urkki oli syntynyt 28.12.1997 ja tuli meille luovutusiän ohittaneena, veljensä Terhon kanssa. Urkki ostettiin Jyväskylän Reporangasta ja hän oli paperiton lemmikkimarsu.Urkki oli aivan ihana ja rakastettava marsu. Hän oli kaikista rakkain eläin, varmaankin myös siksi, että hän oli ensimmäinen lemmikkini. Urkki eli 7 vuotiaaksi ja olisi elänyt varmasti pidempäänkin, elleivät hammasongelmat olisi alkaneet.

Urkin kanssa pyöräiltiin, mökkeiltiin ja maattiin vierekkäin. Häntä tulee vieläkin muisteltua lämmöllä ja rakkaudella. Urkki sai morsionsa kanssa myös kolme kaunista poikasta.

Urkki 1,5 v

Urkki 4,5 v

Veijarin tarina

Veijari on kreikanmaakilpikonna ja iältään 14 vuotias naaras.  Veijari on sloveniasta kotoisin, eläinkaupasta ostettu hieno yksilö. Veijari on asunut koko ikänsä samassa rakastavassa perheessä ja nyt, olosuhteiden muuttumisen johdosta muuttanut meille heinäkuussa. Veijarin kilpi on pientä pyramidia huolimatta kaunis ja siisti. Pyramidia oli jo Veijarin muuttaessa pienenä Suomeen. Veijari on ollut perheelle erittäin rakas perheenjäsen ja luopuminen olikin iso juttu. Onneksi minulla on periaatteena se, että vaikka lemmikki vaihtaisikin omistajaa niin se ei tarkoita sitä, että lemmikistä ei kuulisi enää sen jälkeen. Meillä saa käydä katsomassa Veijaria ja kuulumisia vaihdella myös puhelimitse. Tämä koskee kaikkia meille jääviä eläimiä.

Veijari on ehtinyt asua meillä nyt pienen hetken ja vielä hieman ujona tuolla meitä katselee. Hän pääsi heti muiden konnien tavoin asustamaan pihalle ja hyödyntämään auringosta saatavan UV valon. Aamulla aitauksesta kurkistaa ujo, mutta terve konna neiti. Leevi onkin käynyt tekemässä tuttavuutta uuteen tyttöön. Veijari ei ole koskaan horrostanut , joten tämä syksy ja tuleva talvi onkin muutosten aikaa. Konnat saavat olla pihalla niin kauan kun lämpötila pysyttelee yöllä + 10'c ja siitä sisälle nostettaessa alkaakin isoilla kilpikonnilla paasto. Marraskuussa olisi tavoitteena, että kaikki kilpikonnat pääsisivät aloittamaan horroksen.

Veijari on

1089 g
17,3 cm

Masi on poissa

Löysin Masin eilen ( 21.6.2016 ) ulko-aitauksesta nukkumasta ja huomasinkin, että hän olikin jo lähtenyt paremmille viherlaitumille. Masi tuli meille vuosi sitten keväänä ja sai olla meidän seuranamme reilu vuoden. Masin tarinan voit lukea täältä Masin tarina .

Masi oli meille tullessaan aika huonossa kunnossa, kilpi oli aivan littana sekä neitokainen oli erittäin lihava. Masi oli virkeä konna, joka eli meillä niin normaalia konnan elämää kuin mahdollista. Masi oli oma kiltti persoonansa jota jäämme kaipaamaan. Nuku hyvin Masi.

Leevin tarina

Leevi on vuonna 2006 Saksassa kuoriutunut uros kilpikonna. Leevi on kreikanmaakilpikonna eli testudo hermanni boettgeri.
Löysin Leevin ilmoituksen herppi.net sivulta ja rakastuin konnaan heti. Leeviltä löytyy myös paperit, kuten pitäisi löytyä kaikilta kilpikonnilta ,jotka ovat syntynet 2010 ja sen jälkeen .

Leevi on ostettu eläinkaupasta ja eläinkaupan ohjeiden mukaan häntä on hoidettu, eli ei ole horrostanut koskaan eikä ole saanut erillistä kalsium lisää. Leeviltä on myös puuttunut uv-valo n. 4 vuotta, mikä onkin aiheuttanut kilven epämuodostumaa sekä vitamiinien imeytymishäiriöitä, tämä näkyy Leevissä turvotuksena. Toki myös liian nopea kasvukin on osa syyllinen, mutta onneksi kilpikonna on vielä nuori ja on mahdollista puuttua näihin asioihin, oikella hoidolla sekä olosuhteiden muutoksella. Koiras konnaksi Leevi on hyvän kokoinen, kokoa häneltä löytyy 17 cm ja 1125 g. Kreikankilpikonna urokset jäävät n. 20 cm pituisiksi ja naaraat n.27 cm pituisiksi. Vaihteluita koossa löytyy.

Leevi tulee perheestä, jossa omistaja lähtee opiskelemaan ja aikaa konnalle ei enää ole. Kilpikonna on ollut rakastavassa perheessä.

Tässä vielä Leevin profiilia.

Leevin kilpi kiiltää, mikä kielii liian nopeasta kasvusta eli kreatiini kerros kilvessä on aika paksu, mikä tekee kilvestä heikomman kuin luonnossa kasvaneilla konnilla.

Pyramidikasvua on havaittavissa. Koska Leevi on vielä kasvavassa iässä, on mahdollista että pyramidit hieman madaltuvat, mutta tuskin koskaan häviävät kokonaan. 

Leevin likainen massu.

KREIKANKILPIKONNA Testudo hermanni
Kreikankilpikonna kuuluu maakilpikonnien (Testudinidae) heimoon. Laji jakautuu tällä hetkellä kahteen alalajiin: T.h.boettgeri ja T.h.hermanni, joskin Välimeren seudun Testudo-lajien taksonomiassa on vielä paljon tutkimista, ja todennäköisesti muutoksia on luvassa lähivuosina.
T.h.hermanni -alalajin koiraat ovat pituudeltaan yleensä 12-13 cm (maks. vajaat 17 cm), naaraat keskimäärin 15,5 cm (maks. 19 cm) SVL. Pohjavärinä on kullankeltainen ja tummat kuviot erottuvat selkeästi.
T.h.boettgeri-alalajin koiraat ovat pituudeltaan yleensä 18-20 cm, naaraat maks. 26,5 cm SVL. Pohjavärinä on vihertävänkeltainen ja kuviointi on epämääräistä ja heikkoa.
Molemmilla alalajeilla kilpi on matala ja leveä; vatsakilpi on kiinteä ja jäykkä. Hännän päässä on sarveispiikki, eikä reisissä ole tuberkkeleita. Etujaloissa on yleensä viisi kynttä (eräällä bulgarialaisellaT.h.boettgeri-populaatiolla vain neljä).
Luonnossa kreikankilpikonnia asustaa Etelä-Euroopassa (T.h.hermanni: Espanja, Ranska, Italia, Baleaarit; T.h.boettgeri: Balkan, Bulgaria, Romania, Jugoslavia, Albania, Kreikka, Turkki, Korfu, Sisilia, Sardinia). Terraarioksi rakennetaan tilava, kuiva ja päältä kokonaan avoin tai verkotettu maaterraario, mielummin useamman neliömetrin suuruinen (vähintään 2 m2 aikuiselle konnalle). Terraariossa on oltava mahdollisuus päästä huoneenlämpöön sekä lämmittelypaikka, jonka lämpötila on 35-40 astetta. Konna tarvitsee kaivelupaikan eli laatikon, jossa on esimerkiksi turvetta. UV-valaistus on tärkeä. Aseta konnasi ulottuville vesikuppi, joka on niin iso, että konna mahtuu siihen kokonaan ja siihen vettä niin paljon, että pinta ylettyy konnan ylä- ja alakilven reunakohtaan. Talvella konnalle pidetään talvilepo, mieluiten jääkaappilämpötilassa mutta vähintäänkin sammuttamalla terraarion lämmitys pariksi kuukaudeksi.
Noin 80% ruoasta on oltava vihreitä kasviksia, mahdollisimman monipuolisesti eri lajeja, esim. seuraavia: apilaa, endiiviä, fenkolia, heinää, juurevarsia, jäävuorisalaattia, kultapiiskua, kuivia lehtiä, leskenlehden lehtiä, limoviikunan lehtiä, maksaruohokasveja, nauriinvarsia, parsankukintoja, persiljaa, vesiheinää, pujoa, ratamoita, ruohoa ja voikukan lehtiä. Noin 20% ruoasta on rehevämpiä kasviksia ja vihanneksia, kuten vaikkapa syötäviä kukkia (voikukkaa, kehäkukkaa jne), kukkakaalia, porkkanaa, tomaattia, kurkkua ja kurpitsaa. Hedelmiä ja marjoja kannattaa tarjota vain todella harvoin herkkupalana (tai jättää ne kokonaan pois ruokavaliosta), sillä se sisältävät liikaa sokeria. Anna konnallesi joka aterialla paljon kuituja sisältäviä tuotteita (esim. heinää). Silppua ruoat sekoitukseksi, jottei konnasi voi valikoida vain herkkuja päältä vaan saa pakostakin ravintopitoista sapuskaa. Älä silti soseuta ruokaa, jotta konnasi saisi kovempaakin pureskeltavaa.
Lisää ruokasilppuun kalsiumia ja vitamiinivalmistetta (esim. Nutrobal). Lajille ei saa syöttää lainkaan avokadoa, banaania, bataattia, herneitä ym. palkokasveja, juustoa, kalaa, kananmunaa, kissan- tai koiranruokaa, lihaa, leipää, maitoa, perunaa, papuja tai puuroa! Kreikankilpikonna kuuluu CITES-sopimuksen B-liitteen lajeihin. Ostaessasi konnaa varmistu sen alkuperästä, ettet tulisi tukeneeksi kilpikonnien salakauppaa ja niiden pyytämistä luonnosta. Varmin ostos on terraario-oloissa Suomessa tai Euroopassa kasvatettu konna.
Lisätietoja kilpikonnista ja muista matelijoista sekä sammakkoeläimistä:
Suomen Herpetologinen Yhdistys
PL 1272, 00101 Helsinki
www.herpetomania.fi
jäsenliittymiset: www.herpetomania.fi tai jasensihteeri@herpetomania.fi

kopioitu sivulta : http://www.herpetomania.fi/marikan_herppisivut/kreikankilpikonna.html

Lumin tarina

Meiltä löytyy kissa nimeltä Lumi. Lumi otettiin kaveriksi Lumolle ( esittely tulossa ), joka on pian 2 vuotias kissa neito. Lumi on sterilisoitu.

Lumi on rodultaan Ukrainan Levkoy eli Don Sfinx ja Scottish foldin yhdistelmästä syntynyt uusi rotu. Suomessa Levkoy on vielä harvinainen, mutta rotua löytyy paljon naapurimaista kuten Ukraina, Venäjä, Viro. Suomessa ei rekisteröidä Levkoyta, joten Lumi on rekisteröity WCF : ään. Lumilla on karvaa ,mutta pikku hiljaa häneltä on tippunut karvaa ja karvapeite onkin ohentunut huomattavasti. Lumin korvat ovat kippurassa eteenpäin. Luonteeltaa hän on erittäin kiinnostunut kaikesta, äärimmäisen itsepäinen tietyissä tilanteissa kuten ruoan kerjäämisen ja lautaselta viemisiltä. Hänellä on erittäin persoonallinen ääni, joka kuullostaa siltä, kuin auto ei meinaisi lähteä käyntiin.Erittäin leikkisä ja äärimmäisen suloinen kurttuisine piirteineen. Lyhyesti hän on itseilkimys johon ei voi olla rakastumatta.

Levkoyta voi näyttelyttää ainoastaan WCF: n järjestämisissä näyttelyissä.

Rotu jakaa mielipiteitä laidasta laitaan , mutta itseäni kiehtoo juuri tuo kurttuinen ulkonäkö. Sanotaan ettei kissaan ole karvoihin katsominen ja juuri tämä pitää paikkansa Lumin kohdalla.

Rotuna Levkoy on keskikokoinen kissarotu. Löytyy niin kippura korvaisia kissoja kuin taas suorilla korvilla varustettuja yksilöitä.

Levkoyt ovat leikkisiä, ystävällisiä ja älykkäitä kissoja. He nauttivat ihmisten seurasta ja meillä nukutaankin mielellään sängyssä lämpöisessä ihmisen vierellä. Levkoy vaatii itselleen kissakaverin tai sitten kissalle on oltava riittävästi aikaa ettei tämä pääse pitkästymään.

Kissan iho on suojattava auringolta ja kissalla pitäisi aina olla lämmin paikka minne mennä lämmittelemään.

Yleisesti ottaen Levkoyt ovat terveitä ja aktiivisia kissoja. Jos aikoo teettää poikasia kissalla , tulee huomioida ,että kumppaniksi kelpaa ainoastaa suorakorvainen kissa. Muuten saattaa kippura ominaisuus tulla esim. häntään ( mutkahäntä ) tai muihin kehon osiin, mikä on hengenvaarallista ja johtaa kissan lopettamiseen. Aina tulee käyttää terveitä yksilöitä lisäännyttämiseen.

Nöpön tarina

Nöpö muutti meille alunperin siskonsa kanssa, mutta sisko löytyi kuolleena heti seuraavana päivänä. Ilmeisesti stressi muuttamisesta oli liikaa vanhoille kaneille, sillä myös Nöpö oli tuona aamuna henkihieverissä. Lämpöhoitoa ja juottamista, syöttämistä ja odottelua. Nöpö ei pysynyt edes pystyssä, mutta tätä seuraavana aamuna hän oli jo jaloillaan ja nyt jo syökin.

Tytöt muuttivat meille 23.2. Jyväskylästä ja he olivat täyttäneet 15.11.2015 jo 6 vuotta. Tytöille etsittiin kotia muuttuneen elämäntilanteen vuoksi. Kuten yllä jo kerroinkin, kaikki ei mennyt ihan suunnitellusti ja Nöpönkin toipuminen oli ihme. Jospa saisimme vielä hetken aikaa pitää tuota mummoa luonamme. Nöpö omaa oman pään ja jos hänen mielestään olet tiellä tai silität väärin ja väärästä kohdasta, saattaa hyvinkin tuntea hänen hampaansa vasten ihoa. Luonnetta löytyy, mutta varmoilla otteilla hän ei pääse maistamaan ihmislihaa.

Leo on poissa

Tuo ihana virkeä kilpikonna herra on poissa. Leo oli tullessaan 20 vuotias, reipas herra. Hän ehti horrostaa elämänsä ensimmäisen kerran ja kaikki meni hyvin. Nyt ilmeisesti oli tullut Leon aika lähteä. Nuku hyvin Leo.

s.1995 - 28.2.2016

Venäjänkääpiöhamsteri - Talvikko

Meillä oli keväällä 2014, kaksi ihanaa talvikkoa. He olivat oikein suloisia ja silityskin onnistui niin, että aikuinen piti käsissä. Valitettavasti näille kavereille tuli jokin ja he aika pian kuolivat. Näin kävi meille kaikille hamstereille, jotka meillä sillä hetkellä oli. En tiedä oliko, jokin hamsteri sairas tullessaan tai kantoi jotakin pöpöä, sillä kaikki 5 hamsteria syrkit mukaan lukien menehtyivät lyhyessä ajassa. Näitä ihania  kavereita saimme pitää luonamme vain hetken. Aiempia hamsteri kokemuksia on useita ja ennen näitä kavereita meillä on ehtinyt olla useita hamstereita, kokoon ja näköön katsomatta.

Tavikot ovat äärettömän helppohoitoisia, mutta pitää muistaa se, että he ovat pieniä ja todella vikkeliä. Parhaiten talvikot sopivat aikuisen lemmikiksi tai sitten jo isomman lapsen esim. 10v - . Ei mielestäni ensimmäiseksi lemmikiksi.

Venäjänkääpiöhamsteri - Talvikko

Kääpiöhamsteri valvoo öisin, ilta on siten parasta aikaa puuhailla lemmikkisi kanssa. Kääpiöhamsteri on hyvin siisti eläin ja on vatsassa (kiinankääpiöllä myös lonkissa) sijaitsevasta hajurauhasestaan huolimatta hajuton. Se kuljettaa ruokaa pesäänsä poskipusseissaan. Kääpiöhamsterilla on huono näköaisti. Talvikon ja campbellin elinikä on n. 1,5–2,5 vuotta, roborovskin ja kiinankääpiön n. 2–3 vuotta. Luovutusikä on noin viisi viikkoa.

Kääpiöhamsteri vaatii häkin sijasta asumuksekseen terraarion, joka sijoitetaan vedottomaan paikkaan, johon aurinko ei pääse paistamaan suoraan. Terraarioksi käy esimerkiksi vanha akvaario tai suuri, läpinäkyvä muovilaatikko, joita saa kodintavarataloista. Terrariossa on aina oltava tiheäsilmäinen verkkokansi, jottei hamsteri pääse kiipeämään esim. juomapulloa pitkin karkuun. Sopiva terraarion koko kahdelle on noin 50*40 cm, yhdelle käy vähän pienempikin ja laumalle tietysti isompi. Mitä suurempi, sen parempi!

Terraarion pohjakuivikkeen tulisi olla mahdollisimman pölyämätäntöntä, imukykyistä materiaalia, mieluusti kutterinpurua, mutta haapa-/leppähakekin käy. Kääpiöhamsterit pitävät käytävien kaivelusta ja siksi paksu purukerros (esim. 10–20 cm) on tärkeä.

Virikkeinä parhaita ovat kaikki puiset ja pahviset, kuten oksat, pahvilaatikot ja pahvirullat. Niitä voi olla runsain mitoin, hamsteri nakertaa niitä ja käyttää joitakin pesäpaikkanaan. Pesän tekoa varten voi antaa wc- tai talouspaperia. Pesäpumpuli on vaarallista. Oksista voi rakentaa matalia kiipeilypaikkoja, joiden tulee olla tukevia.

Juoksupyörällä hamsteri saa liikuntaa, mutta se ei ole pakollinen varuste. Juoksupyörän tulee olla sopivan kokoinen hamsterille, selkä ei saa mennä notkolle hamsterin juostessa pyörässä. Pyörän tulee myös olla joko umpinainen tai paperoitu, jottei tassut lipsu pinnojen väleistä. Mikäli asumuksessa on useampi kuin yksi hamsteri, tulee pitää huoli, ettei toisen juostessa toinen pysty työntämään päätään mihinkään väliin – juoksulautanen onkin laumalle usein turvallisin.

Ruokakuppi ei ole välttämätön kuivaruoalle, mutta sellaiseksi käy melkein mikä vain astia, esim. keraaminen kuppi eläinkaupasta tai jalaton jälkiruokakulho. Tuoreruoalle tulee olla oma kuppinsa.

Juomapullo on tärkeä hankinta. Sen ei tarvitse olla kovin suuri, sillä hamsteri juo verrattain vähän ja vesi vaihdetaan pulloon kuitenkin vähintään joka toinen päivä. Pullo voi olla joko muovinen tai lasinen ja niitä myydään eläinkaupoissa. Pullo on syytä pestä kerran viikossa pulloharjalla.

Vaikka hamsteri on kaikkiruokainen, liian rasvaisia, sokerisia, suolaisia, maustettuja tai lisäaineita sisältäviä ruokia tulee välttää. Hamsterilla on oltava jatkuvasti tarjolla kuivaruokaa, iltaisin annetaan monipuolisesti tuoreita vihanneksia ja hedelmiä – kurkussa ja salaatissa on hyvin vähän ravintoaineita, joten niitä ei tulisi antaa pääsääntöisesti.

Hamsterin perusruokaa on siemenseos. Parhaimpia ovat yleensä eläinkaupoissa myytävät sekoitukset, joihin kannattaa lisätä erilaisia siemeniä ja pähkinöitä. Koska etuhampaat kasvavat jatkuvasti, kovaa jyrsittävää, esim. kuivattua ruisleipää, tulee olla aina tarjolla.

Täysikasvuiselle hamsterille annetaan tuoreruokaa pari kertaa viikossa, nuorelle vähän useammin. Tuoreruoka käsittää kypsennettyä lihaa, kanaa ja kalaa, esim. vauvan purkkiruoat ovat toimivia

Lähde : Hamsteriyhdistyksen sivut

Unikeko eli Graphiurus Murinus

Meillä oli hetken aikaa unikeko, kunnes hän muutti hänestä riippumattomista syistä uuteen kotiin josta valitettavasti kuulin, että hän oli jatkanut tuoltakin matkaa uuteen kotiin. Joskus käy näin, vaikka kuinka yrittää löytää eläimille pysyvän kodin. Tietenkin olin erittäin pettynyt, ettei tämä pikku kaveri saanut jäädä siihen kotiin vaan joutui muuttamaan siitäkin uudelleen.

Unikeko on erittäin jännittävä ja mielenkiintoinen eläin. Iltasella ja yöllä liikkuvaa kaveria nähdäänkin pääasiassa liikkeellä valojen sammuessa. Hedelmiä ja kaikenlaisia pikku öttiäisiä syövä pikkuinen kaveri on todella vikkelä ja kärsivällisellä käsittelyllä, on tästä pikkuisesta ystävästä saatavilla kädessäkin viihtyvä yksilö. Olen erittäin iloinen, että saimme pitää tätä kaveria meillä ja tutustua tähän hienoon lajiin.

Unikeko on vielä varsin uusi tuttavuus suomessa ja moni varmasti höristelee korviaan, mikä kumm se sellainen unikeko on. Laitankin tähän alle unikeosta tietoa, jotta pääsette tutustumaan tähän uuteen tuttavuuteen.

Afrikan unikeko on Suomessa vielä hyvin harvinainen laji, joten niiden saatavuus on vielä kovin vaikeaa ja hinta on eläimen kokoon nähden hivenen korkea.

Tieteellinen nimi on Graphiurus Murinus. Unikekojen elinikä on 4-6v. Ruumiin ja hännän yhteispituus on n. 15cm. Unikeolla on suuret silmät ja vartaloa hieman pidempi karvainen, erittäin tuuhea häntä.Faktoja Afrikan unikeoista

Unikeot ovat pääasiallisesti yöeläimiä. Nämä ovat lähinnä katselulemmikeitä, sillä käsittely on haastavaa oravamaisten, erittäin ketterien ja nopeiden liikkeiden takia. Unikeko on laumaeläin, toimivin lauma olisi naaras + naaras tai uros + naaras, usein myös uros + uros laumat toimivat, mutta tappeluihin on varauduttava. Jos lauma on sekalauma, tulee sen olla naarasvoittoinen.

Unikeot pääasiallisesti lisääntyvät vain 1-2 kertaa vuodessa, joten uroksia ja naaraita voi usein asuttaa samassa laumassa ympäri vuoden. Lisääntyvyydessä on ollut poikkeuksia oloista riippuen, on tavattu myös tapauksia, joissa uros ja naaras teki 4 poikuetta peräkkäin. Unikeot tulevat sukukypsiksi 3kk iässä. Naaras kantaa poikasiaan 25-28vrk. Kun poikaset syntyvät, tulee naaraan antaa olla omassa rauhassaan, jottei poikaset joudu syödyksi. Poikaset ovat luovutusiässä 6vko ikäisinä.

Lisää tietoa unikekojen kasvatuksesta saat parhaiten kysymällä asiasta SUY:n virallisilta kasvattajilta.

Älä ikinä tartu unikekoa hännästä (lukuunotaamatta ylläolevan kuvan tekstiä), häntä kuoriutuu erittäin helposti, eikä kasva enään ennalleen. Hännän kuoriutumisen komplikaatioina voi olla mm. verenmyrkytys, joka johtaa kuolemaan.

Asumus

Unikekoille ainoa sopiva asumus on terraario, paras terraario olisi liukuovellinen, mahdollisimman korkean mallinen. Esimerkiksi 50 x 50 x 50 terraario sopii neljälle unikeolle, mitä isompi terraario sen parempi. Terraarion sisusteisiin kuuluvat useat piilot, erilaiset kiipeilyköydet, -oksat ja -virikkeet, sekä vesipullo ja ruokakupit. Unikeot jyrsivät erittäin vähän, joten terraariota voi sisustaa esimerkiksi terraarioihin tarkoitetuilla silkki- ja muovikasveilla.

Myös oikeita kasveja, jotka ovat myrkyttömiä voidaan käyttää unikekojen terraariossa sisusteena, mutta todennäköisesti ne saavat hieman kyytiä. Unikekojen terraarioon sopivia kasveja ovat mm. traakkipuut, pienois palmut (yucca, pulloyucca), anopinkieli, mehikasvit, sekä timanttiananas. Kuivikkeeksi unikeoille parasta on mahdollisimman pölisemätön puru. Pesämateriaaliksi parasta on vessapaperi ja heinä.

Ruokinta

Unikeoille ei saa syöttää ihmisten herkkuja kuten makeisia, sipsejä jne, eikä sitrushedelmiä, sipulia tai muita voimakkaita tai happamia vihanneksia tai hedelmiä. Lähes kaikkia muita hedelmiä ja vihanneksia saa syöttää, tosin eri asia maistuuko ne. Vihannekset harvoin kelpaavat. Lempihedelmiä ovat kaikki makeat tai hieman imelät hedelmät. Myös hedelmäpilttejä voi välillä syöttää herkuksi. (Esimerkki kolmen unikeon päiväannnoksesta: 2 vajaan sentin paksuista banaanin palaa, 1tl hedelmäpilttiä, muutama kuivattu jauhomato ja hieman raejuustoa + muutama tippa vaahterasiirappia, sekä tietty siemenseosta toiseen kuppiin.) Unikeoilla tulee olla aina tarjolla raikasta vettä.Afrikan unikeot syövät pääsääntöisesti eksoottisia hedelmiä ja laadukasta hiirien tai kääpiöhamstereiden jyväseosta, johon on lisätty parakiittien siemenseosta. (Esim. Rapunzel HiiriMix tai Rapunzel PygmiMix, johon sekoitetaan parakiiteille tarkoitettua jyväseosta.) Unikekojen päivittäiseen ruokavalioon luonnossa kuuluu siitepölyt ja medet, jotka kotioloissa voidaan korvata muutamalla tipalla vaahterasiirappia. Vaahterasiirapin päivittäinen syöttö pienissä määrissä on tärkeää etenkin lisääntyvyyden kannalta, mitä luonnollisempi ympäristö, sitä helpompi unikeot ovat saada lisääntymään. Tärkeänä osana ruokavaliota on myös proteiini, joka saadaan esim. keitetystä kananmunasta, raejuustosta, elävistä tai kuivatuista ruokahyönteisistä jne.

Teksti lainattu  sivulta Unikekoyhdistys

Toffelin ja Justiinan tarina

Toffeli tuli meille luovutusikäisenä elokuussa 2013 ja Justiina alku kesästä 2014. Molemmat näistä ihanuuksista oli kääpiöluppia. Toffeli alkoi aika pian sairastamaan pasteurellaa ja teki ikävän märkäpaiseen leukaan, joka ylettyi luuhun asti. Toffelia hoidettiin pitkään lääkkeillä, mutta hoidot eivät tehonneet. Hän vielä kaikesta huolimatta tartutti pasteurellan Justiinaan ja molemmat jouduttiin lopettamaan erittäin vaikean pasteurellan takia 17.9.2014.

Toffeli oli äärimmäisen seurallinen ja lempeä pupu. Hän oli siellä missä muutkin ja hän sai aina olla vapaana. Justiina otettiin Toffelille kaveriksi ja he tulivat todella hyvin toimeen. Todella harmi, ettemme saaneet nauttia näiden kahden seurasta pidempään vaan jouduimme luopumaan heistä liian varhain.

Pasteurella

Kani ja Chinchilla ovat erittäin alttiita pasteurella multocida- bakteerin aiheuttamalle tulehdukselle, pasteurelloosille.

• se on kanien sairauksista yleisin ja hankalin hoitaa
• pasteurella bakteereita on useita eri kantoja, joiden taudin aiheuttamiskyky vaihtelee
• hyvin hoidetussa terveessä eläimsessä tartunta ei välttämättä aiheuta minkäänlaisia oireita

pasteurella tarttuu erittäin helposti. Bakteereita on tavallisesti nenäontelossa ja muualla yleisemmissä hengitysteissä, keuhkoissa, silmän kalvoissa, mutta ne voivat levitä kaikkiin elimistön kudoksiin.

tavallisin tekijä on stressi johtuen mm. uusista olosuhteista, ahteudesta, väärästä ravinnosta, puutteellinen hygienia ja muut sairaudet.

pasteurella yleensä ilmenee seuraavilla tavoilla

• hengitystietulehdus
• paiseet
• silmän sidekalvon tulehdus ja kyynelkanavan tulehdus
• keski ja sisäkorvan tulehdus

Nuku hyvin Olga

Olga tuli meille Bellan kanssa joulukuussa ja jo nyt jouduimme hyvästelemään Olgan. Maanantaina huomasin, että Olgalle oli tullu kaulalle erittäin iso paise, nisäkasvaimia hänellä olikin, joten todennäköisesti syöpä oli levinnyt. Olgan tilanteessa tapahtui muutos torstaina, jolloin alkoi pissaamaan verta runsaasti ja tänään 29.1.2016 Olga pääsi ikiuneen, marsujen porkkanamaille. Olga olisi täyttänyt keväällä 5 vuotta.
 Nuku hyvin Olga.

"Nyt olet poissa ja mukana tuulen saat, 
kulkea rajalla ajattomuuden. 
Olit kimallus tähden, olit pilven lento, 
olit kasteisen aamun pisara hento. 
Et ole poissa vaan luoksemme saavut, 
mukana jokaisen nousevan aamun, 
ja jokaisen tummuvan illan myötä, 
toivotat meille hyvää yötä."

Neenun tarina

Neenu on syntynyt 17.6.2013. Neenu tuli minulle ilmoituksen kautta ja juteltuani edellisen omistajan kanssa, olin varma että tämä on se puuttuva palanen laumasta.
Marsun historiaan kuuluu käärmeenruoka kasvatus eli poikaset lopetettiin ,heitettiin pakkaseen ja syötettiin käärmeille. Neenu oli saanut todennäköisesti muutaman poikueen tätä edeltäneessä kodissa josta hänet hain.
Koti josta Neenun hain ei siis kasvattanut marsuja ruokakasvatukseen vaan saivat olla hetken siellä lemmikkinä.
Nyt Neenu saa kirmailla 4 muun marsun seurassa ja hyvin ovat tulleet toimeen. Odotan jo kovasti kesää, jolloin saan marsut pihalle yötäpäivää ja he saavat lisää omaa tilaa isossa aitauksessa. Ihmisiä kohtaan Neenu on kovin arka ja yleensä säntää karkuun, kun häkin lähelle menee, tämä johtuu siitä että hän on asunut aina erossa ihmisestä eikä näin ole ollut saanut tarvitsemansa kontaktia sopeutuakseen ihmisen kanssa elämiseen.
Tähänkin auttaa aika ja kärsivällisyys. Yhtä rohkeaa hänestä ei saada kuin pienenstä asti ihmisen kanssa asuneesta marsusta, mutta utelias.

Neenu on kaunis marsu joka näyttää hieman black dutchilta, mutta peräpää on dalmatian näköinen jossa aavistus goldenia.