Helga tuli Oulusta vuoden 2014 alusta. Helgan historia on tuntematon , mutta kilvestä näkee puutteelliset olosuhteet niin ruokinnan kuin asuinolosuhteissa. Kilvessä olevia vaurioita ei voida koskaan korjata , mutta voimme ehkäistä niiden lisäsynnyn oikealla ruokinnalla sekä olosuhteilla.
Helga on pirteä nelivarvaskilpikonna ( Testudo horsfieldii ) tänä kesänä täyttää 22 vuotta.
Helga on kooltaan 15,1 cm 834 g
Nelivarvaskilpikonna on yleisimpiä Suomen maakilpikonnia. Aikuisen nelivarvaskonnan selkäkilpi on päältä tasainen, sen hännänpäässä on sarveispiikki ja hännän kummallakin puolella takapuolessa sarveiskyhmyjä. Kussakin jalassa on vain neljä kynttä. Naaraskonna kasvaa 25 cm ja uros 15 cm mittaiseksi (mikä on suora kilven pituus eli SCL; ei siis kaareutuen kilpeä pitkin mitattu). Aikuinen naaras painaa yli 1400 g ja uros n. 600 g. Sukupuolen voi määritellä myös hännän perusteella: uroksen häntä on pitkä ja kapea, naaraan lyhyt ja tyvestä leveä. Konna voi hyvässä hoidossa saavuttaa 100 vuoden iän.
Luonnossa nelivarvaskilpikonnia elää avarassa aromaisessa maastossa, missä on harvakseltaan kiviä ja pensaita, sekä kivi ja hiekka-autiomailla Lähi-Idässä. Terraario on tilava, kuiva ja päältä avoin tai kokonaan verkotettu maaterraario, mielummin useamman neliömetrin suuruinen. Aikuisella yksilöllä on oltava tilaa vähintään 1x2 m. Lämmittelypaikalla lämpötilan tulee olla n.35-40 astetta ja konnalla on oltava myös mahdollisuus päästä huoneenlämpöön. Konna tarvitsee kaivelupaikan eli laatikon, jossa on esimerkiksi turvetta. UV-valaistus on tärkeä A- ja D-vitamiinin ja luuston kehityksen kannalta. Aseta konnasi ulottuville vesikuppi, joka on niin iso, että konna mahtuu siihen kokonaan ja siihen vettä niin paljon, että pinta ylettyy konnan ylä- ja alakilven reunakohtaan. Talvella konnalle pidetään vähintäänkin talvilepo sammuttamalla lämpölamppu kokonaan tai vielä mieluummin kunnollinen talvihorros jääkaappilämpötilassa.
Noin 80% ruoasta on oltava vihreitä kasviksia, mahdollisimman monipuolisesti eri lajeja, esim. seuraavia: apilaa, endiiviä, fenkolia, heinää, juurevarsia, jäävuorisalaattia, kultapiiskua, kuivia lehtiä, leskenlehden lehtiä, limoviikunan lehtiä, maksaruohokasveja, nauriinvarsia, parsankukintoja, persiljaa, vesiheinää, pujoa, ratamoita, ruohoa ja voikukan lehtiä. Noin 20% ruoasta on rehevämpiä kasviksia ja vihanneksia, kuten vaikkapa syötäviä kukkia (voikukkaa, kehäkukkaa jne), kukkakaalia, porkkanaa, tomaattia, kurkkua ja kurpitsaa. Hedelmiä ja marjoja kannattaa tarjota vain todella harvoin herkkupalana (tai jättää ne kokonaan pois ruokavaliosta), sillä se sisältävät liikaa sokeria. Anna konnallesi joka aterialla paljon kuituja sisältäviä tuotteita (esim. heinää). Silppua ruoat sekoitukseksi, jottei konnasi voi valikoida vain herkkuja päältä vaan saa pakostakin ravintopitoista sapuskaa. Älä silti soseuta ruokaa, jotta konnasi saisi kovempaakin pureskeltavaa. Lisää ruokasilppuun kalsiumia ja vitamiinivalmistetta (esim. Nutrobal). Nelivarvaskonnalle ei saa syöttää lainkaan avokadoa, banaania, bataattia, herneitä ym. palkokasveja, juustoa, kalaa, kananmunaa, kissan- tai koiranruokaa, lihaa, leipää, maitoa, perunaa, papuja tai puuroa !
PYYDÄ MAAKILPIKONNAA OSTAESSASI AINA KAUPPIAALTASI CITES-TODISTUS tai muu todistus eläimen alkuperästä!! Näin varmistut siitä, että ostat laillisesti maahantuodun tai Suomessa kasvatetun eläimen etkä tue kilpikonnien salakauppaa ja pyydystämistä luonnosta. Nelivarvaskilpikonna kuuluu CITES-sopimuksen B-liitteen lajeihin.
Lisätietoja näistä ja muistakin mielenkiintoisista terraarioeläimistä saat Suomen Herpetologisesta Yhdistyksestä, joka myös julkaisee Suomen ainoaa terraarioeläin-aiheista lehteä, Herpetomaniaa, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.
Suomen Herpetologinen Yhdistys
PL 1272
00101 Helsinki
jäsenliittymiset: www.herpetomania.fi tai jasensihteeri@herpetomania.fi
( Teksti kopioitu sivulta http://www.herpetomania.fi/marikan_herppisivut/ )
Koot nelivarpaista on suuntaa antavia, sillä myös heitä voi olla pienempiä ja isompia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti